Kamera-lehti (4–5/2017) julkaisi jutun Iisalmen Kameraseurasta. Lehti oli jonkin verran editoinut originaalia, joten suokaamme lukijoille mahdollisuus lukea jutusta versio, joka lähti kirjoittajalta lehdelle. Lehti oli käyttänyt parissakin kohden sanaa panostaa. En koskaan käyttäisi aseisiin liittyvää sanaa valokuvauksen yhteydessä, vaikka suomen kielen lautakunta hyväksyy panostamisen käyttämisen muunakin kuin aseisiin liittyvänä terminä.
Jutun voit lukea tästä:
Koulutuksen kautta uusia jäseniä
Iisalmen Kameraseura osallistuu Suomi 100 -teemaan järjestämällä syksyllä ääniin syventyvän kansallisen valokuvakilpailun yhdessä maailmankuulun iisalmelaisen kaiutinvalmistajan Genelec Oy:n kanssa. Teemana on Suomalaisen luonnon ääni.
Kameraseurassa on sata jäsentä. Viitisen vuotta sitten seurassa alettiin perehtyä syanotypiaan ja muihin vanhoihin valokuvausmenetelmiin. Siitä pyrähti käyntiin peruskurssit sekä Lightroom- että Photoshop-koulutukset.
– Nyt Digikamera tutuksi -kursseja on kaksi–kolme vuodessa. Näiden myötä uusia jäseniä on liittynyt seuraan 20–30 joka vuosi, kertoo seuran kouluttaja ja nettisivujen kehittäjä, mainosalan konkarin Pentti Koppinen.
Puheenjohtaja Jussi Rönkkö listaa, että tulevaisuus on koulutusta, näyttelyjä, kilpailuja ja retkiä: satsaamme myös visuaaliseen osaamiseen, mikä on jäänyt aika vähälle.
Koppisen mukaan koulutus on mieluista, kun oppimateriaalin kokoaminen pakottaa myös hänet itsensä syventymään aiheeseen.
– Kun tarjoamme perusteet, jokainen etsii sitten omat tapansa kehittyä, Rönkkö sanoo.
Kameraseura on tunnettu luontokuvaajista, mutta nyt se on paljon muutakin. Vuonna 2011 jäsenet yhdistivät kansalliskirjailija Juhani Ahon (1861–1921) tekstejä ja omia kuviaan näyttelyksi ja myöhemmin kirjaksi. Projekti oli osa Ahon 150-vuotisjuhlavuotta. Aho oli syntynyt Lapinlahdella ja viettänyt myöhemmin paljon aikaansa Iisalmen pappilassa. Isä oli kirkkoherra.
Seuran historian suurin ponnistus oli 60-vuotisjuhlakirja, Valon kosketus (2013), jota kaupunki sponsoroi ja jota se osti myös liikelahjoiksi. Paikallinen kirjailija Teppo Kulmala kirjoitti tekstit nyky-Iisalmesta otettujen kuvien innoittamana.
Iisalmen terveyskeskuksessa avataan vaihtuvien kuvien näyttely. Suomessa on juuri pohdittu taiteen hankkimista hoitolaitoksiin: taide edistää paranemista.
Iisalmen harrastajat kuvaavat Lieksan Kolilla tykkymaisemia, Utajärvellä maakotkia, Suomussalmen Martinselkosella tai Kuhmon Viiksimossa karhuja ja susia. Viime kesänä kuvaajat kävivät koluamassa Saana-tunturin kupeita Kilpisjärvellä.
Rahastonhoitaja Jari Intonen kertoo, että seura saa valtaosan tuloistaan 30 euron jäsenmaksuista. Yhdistys hakee vuosittain eri tahoilta projektikohtaisia kohdeavustuksia.
Mikä on hyvä kuva, seuran aktiivijäsen, Ilkka Niskanen, MFIAP, SKsLE?
– Se erottuu massasta. Kuvaajalle se voi olla kaupallisesti hyvä, toiselle siksi, että se julkaistiin lehdessä, kolmannelle siksi, että se sai Facebookissa yli tuhat tykkäystä. Katsoja voi kaivata kuvalta elämystä, oivallusta, tunnetta tai dokumentaarista tilanteen kerrontaa. Yhteistä näille on yleensä se, että kuvaaja on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Seuran nimi: Iisalmen Kameraseura ry
Paikkakunta: Iisalmi
Perustamisvuosi: 1952
Jäsenmäärä: 100
Nettiosoite: www.iisalmenkamera.fi
Ilpo Rytkönen
Jätä kommentti