Kameroiden tekninen termistö häiritsee varmaan monen valokuvauksesta kiinnostuneen harrastelijan alkutaivalta. Olisi mukava ottaa vaan hienoja valokuvia välittämättä tekniikasta yhtään mitään. Alkuun voi tietysti yrittää mutta jossain vaiheessa se tekniikka ja termistö tulee väkisin vastaan, tai sitten voi vaan lopettaa harrastuksen liian vaikeana. Sitten on vielä se termien viidakko. Moni asioista perillä oleva tietää suunnilleen mistä puhutaan, mutta jos tekniikka ja termit ei ole tuttuja, niin ymmärrettävästi asioihin perehtymätön voi tuntea suurtakin hämmennystä ja pahimmassa tapauksessa myy kameransa.
Tässä vähän juttua linssistä, objektiivista, polttovälistä, kuvakulmasta ja kennon koosta.
Linssi kerää sille tulevat valonsäteet yhteen pisteeseen, polttopisteeseen. Se on kohta jossa suurennuslasin läpi auringonsäteet sytyttää paperin palamaan.
Kameran objektiivissa on useita linssejä. Objektiivilla on polttopiste eli optinen keskipiste. Se on kohta jossa kuva kääntyy ylösalaisin. Objektiivin polttoväli on polttopisteen eli optisen keskipisteen ja kuvakennon välinen matka.
Objektiivin polttoväli vaikuttaa perspektiiviin. Objektiivin tarkoitus on säilyttää kohteen mittasuhteet mahdollisimman oikeina. Näin tekee parhaiten normaali objektiivi. Kuva näyttää samalta kuin miten silmä sen näkee. Normaalin objektiivin polttoväli noin 50 mm. Kun polttoväli pitenee, niin perspektiivi muuttuu niin että kohteet ovat enemmän samankokoisia ja lähempänä toisiaan kuin todellisuudessa. Kun polttoväli lyhenee niin kohteiden koko ero kasvaa ja kohteet etääntyvät toisistaan enemmän kuin todellisuudessa.
Objektiivin polttoväli vaikuttaa myös kuvakulmaan. Kun polttoväli pitenee, niin kuvakulma pienenee ja vastaavasti kun polttoväli lyhenee niin kuvakulma kasvaa.
Tähän asti kaikki on ollutkin aika simppeliä, mutta kun muuttujia tulee kesken matkan lisää ( filmistä digiin ) niin selvätkin asiat alkavat mutkistua. Kaiken pahan alku oli kennon kokojen muuttuminen suhteessa filmin kokoon.
Olihan filmiaikaankin eri kokoisia filmejä ja samat asiat päti silloinkin, mutta kinofilmi oli kuitenkin se yleisin, eniten käytetty eikä filmin kokoon ja polttovälin vaikutuksesta tarvinnut välittää. Suurin osa käytti kinokoon filmiä. Sitten tulivat digikamerat ja erikokoiset kennot filmin tilalle. Täysikokoisella kennolla viitataan kinokoon, eli 35-milliseen, filmiin. Näin tehtiin varmaankin sen takia, kun kino koosta oli kaikilla käsitys ja siihen oli helppo verrata, niinpä siitä tuli jonkinlainen standardi.
Croppikenno tarkoittaa kinokokoa pienempää kennoa. Nimi tulle siitä, että jos kuvataan samalla polttovälillä isommalle tai pienemmälle kennolle, niin pienemmälle kuvattaessa kuva-ala rajautuu ( crop ) pienemmäksi.
Kennoja on eri kokoisia. Tavallisimpia kokoja ovat:
Täysikokoinen kenno (36 × 24 mm): Canon 5D, Canon 6D, Nikon D750, Nikon D810
1,5-kertainen croppi (23,5 × 15,6 mm): Nikon D3200, Nikon D5300, Nikon D7200
1,6-kertainen croppi (22,3 × 14,9 mm): Canon 7D, Canon 700D, Canon 1200D
2-kertainen croppi (18 × 13,5 mm): Olympus OM-D E-M5, Olympus PEN E-PM2
2,7-kertainen croppi (13,2 × 8,8 mm): Nikon 1-sarja
Ja sitten siihen kaikista vaikeimpaan asiaan. Miten polttoväli vaikuttaa kuvaan erikokoisilla kennoilla. Polttoväli on objektiivin fyysinen ominaisuus ja se säilyy koko ajan muuttumattomana riippumatta siitä, minkä kennokoon kamera siihen liitetään. Ainoa asia, joka muuttuu, on kuvakulma pienemmän kennokoon vuoksi.
No mitäs väliä tällä, eipä paljon mitään, mutta kuitenkin. Koska polttoväli objektiivissa ei muutu miksikään vaikka kennon koko muuttuu niin se ei vaikuta kuvan perspektiiviin. Perspektiivi pysyy samana, ainoastaan kuvakulma muuttuu. Tästä seuraa, että jos täydenkoon kenossa olisi sama määrä pikseleitä kuin 2-x croppi kennossa niin tehollinen polttoväli pitenisi koska kapeammasta kuvakulmasta saadaan sama määrä pikseleitä. Koska kuitenkin kennojen pikseli- ja fyysiset koot ovat niin erilaisia niin tämä on vain teoriaa ja tarvitsisi vähintään taskulaskimen, eli käytännössä voitte unohtaa koko jutun, kunhan vain ymmärrätte itse asian. Tai sitten voisitte tietysti mennä someen vääntämään kättä asiasta.
Miksi sitten kuitenkin sanotaan, että 100 mm polttoväli vastaa 2-x croppikennossa 200 mm polttoväliä vaikka se vastaa vain 200 mm:sen kuvakulmaa. Filmi aikaan ei tarvinnut ilmoittaa objektiivin kuvakulmaa, koska filmi oli aina saman kinokoon kokoinen. Polttoväli riitti kuvaamaan asian ja jokainen suunnilleen tiesi mistä oli kysymys. Nyt kun kennot ovat eri kokoisia niin pitäisi kertoa kuvakulma, tässä kamerassa tällä polttovälillä. Pitäisi opetella hahmottamaan kokonaan uutta asiaa, helpompaa kun kerrotaan että vastaa täyden kennon kameran 200 mm objektiivin kuvakulmaa.
Tarkoitus oli selventää asiaa, eikä sotkea ennestään selvää asiaa.
