Kameraseuran Whatsapp -ryhmän viesti ti 7.3.2023 klo 8.47:
”Onko tänä iltana kameraseuralaisia lähdössä Kotaharjulle makkaranpaistoon? Tänään on täysikuu ja ennusteen mukaan pilvetön ilta ja revontuletkin ovat mahdollisia. Meno sinne klo 18 jälkeen, jolloin ilta alkaa pimentyä.”
Tästä, Kalevin aloitusviestistä alkoivat poikimaan positiivinen keskusteluketju, jossa sovittiin kimppakyytejä ja aikatauluja. ” Suatampa tullakki tae olla tulematakkii…”
Napakasta pakkasesta huolimatta seitsemän innokasta seuralaista kokoontui illan mittaan Kotaharjun näköalatornille. Meidän autokunnan matkaa siivitti Iisalmesta saakka kaunis näkymä kuun alkaessa kivuta punertavalle taivaanrannalle, tarkoituksenaan nousta korkealle tähtitaivaalle antamaan valoa pimeään, savolaiseen pakkasyöhön. Kodalle saapuessamme näimme hämärässä yksinäisen hiihtelijän uppuroivan pitkin vitivalkeaa hangenpintaa. Erilaisia kamerajalustoja oli vähän siellä sun täällä kodan pihamaalla ja olipa kodassa jo mukavasti räiskyvä valkea ottamassa meitä lämmöllä vastaan. Hetken päästä Pekka hiihteli kodan takaa iloisesti tervehtien. Hän oli saapunut jo valoisan aikaan laittamaan kameravehkeitä valmiiksi ja sytyttämään nuotion.
Revontulia ei näkynyt, kuu ja tähdet loistivat kauniisti, Jupiter ja Venuskin tunnistettiin. Joku kuvakin taisi tulla otettua, mutta mukavat jutut kodan nuotion lämmössä kiinnosti enemmän kuin pakkasessa seisoskeleminen. Makkarat paistuivat ja maistuivat. Tutkimme, millaisia otsalamppuja oli mukana ja persoonallisin otsalamppu löytyi Pekalta. Hänellä oli mukana otsalamppu, jossa valovoiman antoi kynttilä ja jonka voi laittaa riippumaan otsalta tai vaikka sitten oksalta. Saimme myös tutustua Pekan ihmeelliseen vaellusreppuun, jonka uumeniin piiloutui uskomaton määrä kaikenlaisia retkeilytarvikkeitta. Repusta löytyi tarvikkeet niin aamukahvin keittoon kuin luonnossa yöpymiseen. Hänen repussa on kaikki kesä- ja tavivarusteet aina mukana, kuvausvälineistä puhumattakaan.
Niin meni rattoisasti ilta puoleen yöhön saakka. Revontulet jäivät sitten seuraavaan kertaan. Ei kaikkea mukavaa yhdellä kertaa.
Kiitos mukavasta yhteisestä nuotioillasta Kalevi, Jari, Marsa, Riitta, Veli ja …eikä siinä vielä kaikki… Pekka!