Joskus ärsyttää oma saamattomuus, senkin takia ettei siitä voi muita syyttää. Tikulla silmään sitä joka… siitäkin huolimatta.
Vuosikymmeniä sitten kun jo harrastin valokuvausta ja Simonniemeen oli juuri valmistunut uusi virastotalo olin talon katolla työn merkeissä. Talvisena tyynenä pakkasaamuna näkymä luuniemen suuntaan sahalle, suorana taivaalle nuosevinen savuineen ja lumisine lautatapuleineen oli sellainen jolla ymmärsin olevan historiallistakin merkitystä, oli jo tiedossa että saha lopettaisi toimintansa Luuniemellä. Harvemmin olisi saha nähtävänä tällaisesta suunnasta. Koska minulla olisi pääsy katolle myöhemminkin päätin käydä kuvaamassa näkymän kun saha oli vielä toiminnassa. Asia kävi monesti mielessä mutta en vaan saanut aikaiseksi, ärsyttää vieläkin.
Nyt kun lumet sulaneet niin olen aamuisin käynyt pyöräilemässä Paloisvuorella. Ohiajotien kohdalla lahdukassa oli tuulen painamaa jäätä mutta muuten vesi oli jäästä vapaa. Ajattelin että tuosta voisi saada kuvan jossa etualana olisi sulava jää, uutta omakotitalo rakentamista ja taustalla näkyisi vesi- ja kirkontornit. Seuraavalla kerralla oli satanut jäälle puhdas valkoinen lumi ja jäästä vapaana oleva ranta oli yöpakkasen jäljiltä riitteessä. Tästähän saisi vieläkin paremman kuvan. Nyt minä ryhdistäydyn ja otan kameran mukaan, niinhän taas kävi. Lahdukka oli jäästä vapaa ja ranta kevättulvan valtaaman, ei niin kauhean inspiroivana maisemana, vähä ärsytti.
Tulin laskettelurinteen alle ja siellä oli viellä ensilumen latu ahkerassa käytössä, nythän minulla on kamera mukana, täytyy koittaa saada hyvitystä. Etsin mieleistä kuvakulmaa johon saisin latua ja hiihtäjiä, lumettoman laskettelurinteen ja työttömäksi jääneen latukoneen samaan kuvaan niin ettei latukoneen vieressä ollutta ruosteista mersua näkyisi.
Aika helpolla löytyi, vielä kun olisin saanut taustalla olevalle ladulle laskijan samaan kuvaan. Ei onnistunut, harkitsin jo kuvamanipulointia. Täytyy koittaa vielä saada jotain tietoa latukoneesta.
Sitten Kangaslammille mentäessä näkyi talven viimeladut. Onhan nämäkin kuvat historiaa sadanvuoden kuluttua. Ehkäpä joku selailee niitä ja ihmettelee mitä tuo valkoinen maassa oikein on.
Nyt on seuralaisilla monia hyviä syitä kuvata Iisalmea, syksylle suunniteltu seuran näyttelyä johon kuvattaisiin meidän arkistossa olevia vanhoja kuvia uudestaan ja näistä kuvapareista tehtäisiin näyttely. Vanha Iisalmi kuvat
Meiltä on kyselty myös Iisalmi aiheisia postikortteja ja kalenteriakin on suunniteltu samalla ajatuksella. Kuvat voisi olla enempi viiliskuvia Iisalmesta kuin perinteisiä postikorttikuvia. Ja sitten tuota vanhojen kuvien arkistoakin on tarkoitus päivittää tämän päivän kuvilla jotka tulevaisuudessa on vanhaa historiaa.
Näiden suunnitelmien onnistuminen on paljolti kiinni teidän seuralaisten aktiivisuudesta, älkää siis antako minulle syytä ärsyyntyä, varsinkaan kun tiedätte ketä minä voisiin siitä syyttää.
Jätä kommentti