Iisalmen Kameraseura juhlisti 65 vuotista taivaltaan marraskuun ajan näyttelytila Vennyssä olevan valokuvanäyttelyn lisäksi lauantaina 10.11 pidetyllä luontokuva aiheisella juhlaseminaarilla Karl Collan salissa. Seuran toiminta on ollut tämän vuosikymmenen aikana virkeämpää ja näkyvämpää kuin koskaan aiemmin. Aktiiviset ja innokkaat jäsenet ovat saaneet aikaan toimintaa jotka onnistumisillaan ovat ruokkineet yrittämään aina lisää ja uutta. Näin kävi nytkin.
Lyhyen ajatustenvaihdon jälkeen alkoi hahmottua ajatus tilaisuudesta jossa kuvaajat kertoisi omista kuvistaan, motiiveista ja intohimoistaan kuvaamiseen. Useille jäsenille onkin tuttuja lähialueen kameraseurojen vastaavat tapahtumat. Vaikka väitetäänkin usein yhden kuvan kertovan enemmän kuin tuhat sanaa niin silti kuvaajan itsensä kertomat kokemukset ja tuntemukset lisää kuviin mielenkiintoa, kuvaaja tulee ikään kuin tutummaksi ja sitä kautta kuvat läheisimmiksi. Vähä niin kuin elävä musiikki, levyjäkin kuuntelee elävän esityksen jälkeen aivan uusin tuntemuksin.
Kasaan oli saatu kolmen eri tavalla luontoa kuvaavan ihmisen porukka jotka pystyivät tarjoamaan tapahtumaan sopivasti vaihtelevan ohjelman. Kaikki suhtautuvat kuitenkin kuvaamiseen ammattimaisella vakavuudella joten heidän seurassaan oli hyvä ja helppo olla, nauttia näkemästään ja kuulemastaan. Ronkaisen Katjan esitys oli henkilökohtaisuudessaan koskettava luontokokemus myös paikalla olleille. Varmaankin suurimmalla osalla meillä luontoa kuvaavilla ihmisillä on enemmän tai vähemmän samanlaiset tuntemukset luonnosta, joko tiedostetut tai tiedostamattomat, mutta kuitenkin. Ja yllätys yllätys, Kirsi Mackenziellä oli opettavainen ote esityksessään, opettaja kun on. Hän kertoili paitsi omasta matkastaan valokuvaukseen myös sommittelusta, etualasta, taustasta, kuvan linjoista ja vähäeleisesti luodusta tunnelmasta. Markus Varesvuon esitykseen oli vaikeinta samaistua, kuvat olivat niin huikeita. Paitsi tekniikaltaan myös sisällöltään. Varmaan jokainen meistä keittiön ikkunan läpi lintulaudan tinttejä kuvannut pystyy edes jotenkin kuvittelemaan minkälaisen työn takana nämä kuvat on. Kaiken sen tekniikan ja hienon valon varjoon jää helposti kuvien loistava sommittelu, jota Kirsi meille juuri edellä koitti niin kovasti opettaa.
Tunnelma tilaisuudessa oli hartaan vastaanottavainen, niin kuin marraskuiseen iltapäivään hyvin sopiikin, mitäpä sitä nyt turhaan riehaantumaan. Esitysten loputtua ei tarvinnut olla kummoinen ihmistuntija kun pystyi aistimaan sen mielihyvän jota ilmassa oli. Ihmiset kävivät kiittelemässä ja oli tunne ettei sitä tehty vain kohteliaasti tavan vuoksi vaan oikeasti oltiin saatu jotain. Eräskin kuulija takkia päälleen laittaessa tuumasi, ”tämähän inspiroi kuvaamaan, se kai se taisi olla tarkoituskin”.
Kiitos esiintyjille jotka saitte lämpimän tunnelman aikaan ja kiitos ennen kaikkea teille jotka tulitte paikalle, teitä varten tämä tilaisuus järjestettiin.
Jätä kommentti